Dope Snow -urheilija steepsteep laskemisesta, tarinankerronnasta ja yllättävästä fanipostista
Vammat, videoprojektit ja unohtumattomat hetket – Nick “steepsteep” Riemer jakaa, mitkä kokemukset ovat muokanneet hänen matkaansa tähän asti.
Nimi: Nick Riemer
Profiili: Laskija, kuvaaja, juontaja, tubettaja, Dope Snow-tiimin jäsen
Ikä: 26
Kotipaikka: Edmonton, Alberta, Kanada
Asuinpaikka: Kelowna, BC, Kanada
Harvalla on yhtä omaleimaista tapaa yhdistää laskeminen ja tarinankerronta kuin steepsteepillä. Kaikki sai alkunsa selkävammasta ja muutamista YouTube-videoista laskupeli Steepistä. Siitä kasvoi yksi netin hauskimmista ja yhteisöllisimmistä laskuporukoista.
Tänä päivänä steepsteep on enemmän kuin vain laskija tai sisällöntuottaja – hän on äänitorvi freeskimaailmassa, selostaja suurissa tapahtumissa ja yksi niistä harvoista, jotka ovat onnistuneet tuomaan lajin miljoonien seuraajien ulottuville. Dope Snow’n tiimissä hän tuo samaa aitoutta ja intohimoa, oli kyse sitten puuterijahdista Kootenay-vuorilla, livestriimien vetämisestä tai laskutaitojensa viemisestä uusille tasoille – myös lautailun puolella.
Miten päädyit rakentamaan yhden hauskimmista laskuyhteisöistä netissä?
Aloitin laskemisen kuusivuotiaana paikallisessa alppikoulussa, mutta aika nopeasti vetovoima vei vapaalaskun suuntaan. Kilpailin ympäri Kanadaa. 17-vuotiaana loukkaantuminen – vakava selkävamma – uhkasi lopettaa kaiken. Mutta juuri silloin löytyi uusi polku: aloin tehdä videoita laskupelistä nimeltä Steep.
Se oli aluksi vain tapa pysyä mukana laskumaailmassa, mutta siitä kasvoi yhteisö, joka koostui pelaajista ja freeskifaneista. He seurasivat matkaani takaisin lumelle. Siitä lähtien olen päässyt laskemaan ja kuvaamaan lapsuuden idoleideni kanssa, isännöimään isoja tapahtumia ja viemään freeskiin ilosanomaa yhä laajemmalle.
Se, mikä alkoi hauskana tapana pysyä laskemisessa mukana, kasvoi upeaksi yhteisöksi pelaajia ja freeskifaneja.
steepsteep
Mikä on ollut ikimuistoisin videoprojekti?
Tää on vaikea, koska upeita hetkiä on ollut niin monta. Mutta jos yksi pitää valita, niin se olisi ensimmäinen Nines-video. Se oli eka kerta, kun sain oikeasti laskea ja kuvata niiden ammattilaisten kanssa, joita olin pienestä asti ihaillut.
Muistan vieläkin, kun astuin ulos gondolista Crans-Montanassa, kävelin harjanteen yli ja näin Marcus Klevelandin vetävän tripla 1440 -tempun kuin se olisi ollut ihan arkipäivää. Se hetki muutti kaiken.
En unohda koskaan hetkeä, kun astuin ulos gondolista Crans-Montanassa, nousin harjanteen yli ja näin Marcus Klevelandin vetävän triple 1440:n kuin se olisi ollut ihan arkipäivää.
steepsteep
Onko kuvauksissa koskaan mennyt kaikki pieleen?
Tottakai. Vammat kuuluvat valitettavasti tähän lajiin, ja omalle kohdalle niitä on osunut useampi. Viimeisin oli, kun yritin ensimmäistä kertaa takavolttia pyörällä – ja mursin nilkkani ja olkapääni.
Onneksi sain tukea nimiltä kuten Jackson Goldstone ja Ben Thompson, joiden kanssa treenasin temppua ilmatyynyllä. Mutta kun yritin oikeaa suoritusta, se meni reisille – ja päädyin kipsissä omiin häihini. Silti: joka loukkaantuminen opettaa jotain. Kärsivällisyyttä, resilienssiä, tai vain uusia tapoja pysyä luovana toipilasaikana.
Mikä on oudoin tai hauskoin fanikohtaaminen?
Jokainen kohtaaminen fanin kanssa on erityinen, mutta yksi erottuu ylitse muiden.
Sain sähköpostia amerikkalaiselta tyypiltä, joka oli seurannut videoitani vuosien ajan – ja kertoi työskentelevänsä mattobisneksessä. Kuukautta myöhemmin sain kotiin käsintehdyn custom-maton, jossa oli steepsteepin logo. Se on edelleen toimistoni lattialla. Ehdottomasti siistein postilähetys ikinä.
Miten juhlit onnistunutta kuvauspäivää?
Vastaus on helppo: tuplaespresso ja sauna.
Mikä on laskukohde, josta kukaan ei puhu, mutta pitäisi?
Etelä-BC:n Kootenayt. Parhaita linjoja ja lumia, joita olen koskaan saanut kokea. Mutta ehkä ei kerrota tästä ihan kaikille, eikö niin?
Miten Dope Snow tuli kuvioihin mukaan?
Dope’n tiimistä Charlie Kumlin otti yhteyttä, kun olin ollut mukana kuvaamassa Jesper Tjäderin Longest Rail Slide -maailmanennätystä. Ja siitä lähtien kaikki on tuntunut oikealta.
Tässä yhteistyössä ei ole kyse logoista tai kiiltävistä kampanjoista. Tämä on aitoa intohimoa laskemiseen ja siihen yhteisöön, joka lajin ympärillä elää. Jokainen yhteisprojekti on ollut rehellinen ja täynnä sydäntä – juuri niin kuin pitääkin.
Tässä ei ollut kyse logojen liimaamisesta varusteisiin tai lavastetuista mainoksista – vaan ihmisistä, jotka rakastavat laskemista ja lautailua yhtä paljon kuin minä.
steepsteep
Mitä odotat tulevaisuudelta eniten?
Tällä hetkellä keskityn kolmeen asiaan:
- 1Selostusura suurissa tapahtumissa
- 2Laskutaitojen ja tarinoiden jakaminen – uusilta ja vanhoilta tekijöiltä
- 3Oman laskun kehittäminen – suksilla ja nyt myös lumilaudalla
Nappaa steepsteepin tyyli
